The Dark Side Of The Moon




Kirjassa The 500 Greatest Albums Of All Times tämä albumi arvioitiin maailman 43. parhaaksi. Arvio pohjautuu vuonna 2003 Rolling Stone -lehden tekemään kyselyyn, jossa sadat musiikkialan ammattilaiset listasivat kukin 50 omaa suosikkilevyään. Vaikka itse en listauksia juuri harrasta, kyseinen kirja on kiinnostavaa luettavaa. Helsingin Sanomat valitsi hienossa rokin historian juttusarjassaan The Dark Side Of The Moonin ilmestymisvuotensa tärkeimmäksi julkaisuksi.

Pink Floydin kuudes levy The Dark Side Of The Moon pärjää yleensä hyvin maailman paras/tärkein/hienoin/vaikuttavin jne. äänilevy äänestyksissä. Levy nousi keväällä 1973 viikoksi USA:n listaykköseksi ja pysyi 200 myydyimmän levyn joukossa ennätykselliset 15 vuotta. Kaikkiaan sitä on myyty 45 miljoonaa kappaletta. Näistä kaksi on minun kotona.

The Dark Side Of The Moon kuuluu jokaisen musiikkia harrastavan ihmisen levyhyllyyn. Piste. Itse kuuntelen sitä vuosittain. Silti se ei kuulu niihin levyihin, jotka ottaisin mukaani autiolle saarelle. Levyllä on paljon kiinnostavaa kuunneltavaa. En tarkoita ainoastaan sen hienoja biisejä, joista singlehitti Money lieneen tunnetuin, vaan paikoitellen vielä upeampia efektejä. Niitä oli levylle tekemässä herra nimeltä Alan Parson. En ole löytänyt bändin aiemmasta tuotannosta itselleni kiinnostavaa kuunneltavaa. Oma Pink Floyd alkaa oikeastaan tästä levystä.

EMI julkaisi levyn 30-vuotisjuhlaksi siitä monikanavaisen SACD:n, jonka sininen kansikuva on alhaalla. Hankin moniformaattisoittimen vasta äskettäin ja sitä ennen olin kuunnellut kyseisen miksauksen vain yhden kerran käydessäni koekuuntelemassa uusia kaiuttimia hifimyymälässä. Monikanavaäänen harrastajia ei maailmalla liiaksi ole, mutta heidän joukko pitää tätä miksausta yhtenä maailman parhaista. Ymmärtääkseni sama miksaus löytyy myös Blu-ray'ltä joka on osa vuonna 2011 EMI julkaisemaa immersion boxia (pikkukuva), joka on jokaisen Floyd-fanin toivelahja. Muutamien kuuntelukertojen perusteella en ihmettele sitä lainkaan. Sitä kuunnellessa tuntee olevansa ikään kuin levyn sisällä. Jos ajatus monikanavaisesta musiikista kiehtoo, tämä albumi löytynee lähimmän hifi-kaupiaan demo-huoneesta. Sinne vain kuuntelemaan!

Vuonna 2003 albumista julkaistiin erittäin ladukas vinyyliprässäys, jonka itse hankin vasta 2010. Sen mukana tulee alkuperäisjulkaisun tavoin pari julistetta ja tarra-arkkia. Ne taitaa tosin löytyä myös levyn 2011 ja 2016 painoksista.

Petri Myllylä / 17.10.2019


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit