Yes – In The Present – Live In Lyon

Yesin levy-yhtiön Frontiersin tyyli näyttää nyt olevan se että nämä veteraanibändit julkaisevat uuden studiolevyn ja niille kyytipojaksi pukataan markkinoille suhteellisen tuore live-levy. Tämä keikka on äänitetty Lyonissa, Ranskassa, joulukuun ensimmäisenä päivänä pari vuotta sitten, eli jotakuinkin vuosi sen jälkeen, kun yhtye oli vaihtanut laulajaa. Paljon sairastellut Jon Anderson vaihdettiin huomattavasti nuorempaan, joskin täysin samalta kuulostavaan, kanadalaiseen nimeltä Benoît David. Kuten nykyisin tapana on, kaveri lauloi Close to the Edge -nimisessä Yes-tribuuttibändissä ja löytyi YouTube-videon avulla.

Muu ryhmä on sama kuin bändin 40-vuotisjuhlakiertueella vuonna 2008. Chris Squire soittaa aina vaan pörisevää bassoaan, Steve Howe lurittelee kitarallaan, Alan White tekee rumpujensa takana parhaansa ja Rickin poika Oliver Wakeman soittaa koskettimia. Ikäisekseen yhtye kuulostaa hyvinkin elinvoimaiselta ja jopa tiukalta. Oikeastaan vain Davidin laulu jättää paikka paikoin toivomisen varaa. Hänen äänensä kuulostaa välillä ohuelta ja hieman falskilta. Toisaalta voi olla ettei Anderson olisi pystynyt yhtään vahvempiin esityksiin.

Setti on rakennettu kivasti. Mukana on selkeästi pakollisia Yes-hittejä kuten Owner Of A Lonely Heart, Roundabout ja Starship Trooper, mutta myös harvinaisuuksia. Drama-levyltä napatut, kenties muuta materiaalia aavistuksen raskaammat, Machine Messiah ja Tempus Fugit ovat miellyttävää kuultavaa. Drama on yksi suosikkilevyistäni. Yllättävä on myös ehkä kaikkien aikojen heikoimmalta Yes-kiekolta, eli Tormatolta, poimittu Onward. Noiden kappaleiden mukana olon selittää ehkä se että Anderson ei alun perinkään ollut niitä esittämässä. Vanhempaa, mutta harvemmin kuultua materiaalia edustavat myös Astral Traveller ja Southside Of The Sky. Vaikkei mukana uusia kappaleita olekaan, yhtye ei ollut vielä 2009 käynyt studiossa, tämä kokonaisuus osoittaa, että vaikka ikä jo varmasti painaa, Yesillä on vielä kilometrejä tästä hetkestä pitkälle eteenpäin.


Tero Honkasalo

Tämä arvio on vuodelta 2011

Add a comment
Your name
Your email