Whitesnake: Lovehunter




Whitesnaken toinen studiolevy ilmestyi lähes tasan vuosi esikoisen jälkeen. Bändin kehitys on minusta selvästi kuultavissa. Samalla sen suunta näyttää selvinneen koko miehistölle. Heikin alla olevan kirjoituksen tavoin nostan esille erityisesti biisin Walking In The Shadow of The Bluesin, joka toimii ikään kuin tienviittana kolmelle neljälle seuraavalle 'Snake-levylle. Myös avauraita Long Way From Home, rauhallinen balladi Help Me Thro' The Day ja Love Hunter tekevät selväksi että David Coverdale tulee johdattamaan joukkueensa vielä pitkälle.

EMI julkaisi vuonna 2006 levystä neljällä radio sessioissa äänitettyllä bonuksella varustetun, erittäin laadukkaan remasterin.

Petri Myllylä

 

Minusta Lovehunter on aina tuntunut välityöltä. Kappaleet eivät ole samalla tavalla mieleenjääviä kuin muilla alkuaikojen Whitesnakelevyillä. No, onhan täällä Walking In The Shadow Of The Blues, nimikappale ja levyn päättävä kaksiminuuttinen We Wish You Well, mutta ainakaan minä en saa muita lunttaamatta mieleeni.


Toteutukseltaan Lovehunter on kuitenkin taattua Whitesnakea. Kansikuva on häpeilemättömän seksistinen ja David Coverdalen sanoitukset ovat juuri sellaisia joita häneltä voi odottaa. Levyltä löytyy tyylikästä taustalaulua ja Micky Moodyn ja Bernie Marsdenin tuplakitarointia. Jon Lordin urkutyöskentely on niin itsestäänselvää, että se on lähes huomaamatonta ja Neil Murrayn persoonallinen bassottelu jaksaa ihastuttaa minua aina. Mutta kaikesta tästä huolimatta tärkein eli levyn kappaleet eivät ole riittävän hyviä.


Heikki Heino


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit