Caligula’s Horse – Rise Radiant

Caligula’s Horsen edellinen levy In Contact oli menestys. Se sai hienoja arvosteluja ja nousi bändin kotimaassa Australiassa Top-50 -listalle. Bändi keräsi komeasti yleisöä keikoilleen kotimaassaan, Euroopassa ja ensimmäistä kertaa Amerikassa. Aika hyvin kimuranttia progressiivista metallia soittavalta bändiltä. Vaan menestys on aina vain väliaikaista. Toisaalta niin on tappiokin, jos sen haluaa niin ymmärtää. Jos ei voita, oppii. Miten käy Rise Radiantin kanssa, kumpaa mahtaa tulla?

In Contact oli mielestäni kerrassaan erinomainen levy. Sitä on vaikea ylittää. Pidän siitä edelleen valtavasti. Rise Radiant kuulostaa hyvin paljon samanlaiselta. Tästä on helppo pitää. Bändin tyyli ja soundi ovat ennallaan. Riffit ovat edelleen sähäköitä ja kompit pomppivia. Soitto on tiukkaakin tiukempaa. Väriä ja vimmaa on paljon. Ääripäät ovat esillä. Ei pettymuksiä. Vaikka kappaleet kuulostavat kovin siisteiltä, melkein steriileiltä, Kitaristi Sam Vallenin säveltämässä musiikissa on dynamiikkaa vaikka muille jakaa. Minun korviini Jens Bogrenin miksaus on virheetön. Ei muusikoita sovi vähätellä. Upeasti soittavat. Samaa voi sanoa Jim Greyn laulusta. Hänellä riittää rekisteriä. Laulaisiko hän nyt vähän alempaa kuin aiemmilla levyillä?

Rise Radiant alkaa muutamalla väkevällä raidalla, joista The Tempest on se vahvin. Niiden jälkeen kuullaan lyhyt, mutta sitäkin kauniimpi Resonate. Oceanrise kasvaa koko mittansa ajan. Kitarasoolo on jännä. Oliko se koko ajan vireessä? Ehkä. Valkyrie on rytmin juhlaa. Dale Prinsse ja Josh Griffin ansaitsevat maininnan! Tähän peukku ylöspäin. Autumn on iso yllätys. Kappale alkaa kuin mikä tahansa Simon&Garfunkelin mestariteos ja kasvaa siitä sitten kasvamistaan. Bassosoolo! Vaan hienoin on jätetty viimeiseksi. The Ascent on komea! Älä anna väkivaltaisen alun hämätä. Nyt on tarjolla vaikka mitä. Erilaisista osista on luotu upea kokonaisuus. Tämä bändi osaa pitkät biisit. EPIC! Kun Caligula’s Horse julkaisee seuraavan kerran musiikkia, silloin lienee vuorossa oppia. Tai sitten bändi pääsee arvostelujen yläpuolelle.

Tämä arvio on vuodelta 2020

Tero Honkasalo

Add a comment
Your name
Your email