Robin McAuley – Standing On The Edge

Muistan edelleen kuinka kuulin, että MSG oli julkaissut uuden levyn. Metal Hammerissa oli juttu jossa mainostivat Whitesnaken 1987:n veroiseksi. Taisi olla bändien julisteetkin. Bändi oli nimeltään McAuley Schenker Group ja levyn nimi Perfect Timing. Jestas se oli valtava pettymys. Ei siitä enempää.

Seuraava MSG-levy Save Yourself oli paljon vahvempi esitys. Robin McAuley sai anteeksi. Hänen kolmas MSG-albumi jäi vähälle kuuntelulle. Sellaista se joskus on. Miehellä on hieno ääni, mutta joskus ei vain ole sen aika.

Pikana tähän päivään. Väliin mahtuu kaikenlaista. Kiinnitys Frontiersille tietää laulukeikkaa. Ihan pakko ei ole edes säveltää musiikkia. Edes soololevylle. Talli hoitaa. On hovisäveltäjä. Totuudessa Robin lienee kirjoittanut ainakin osan musiikista itse ja kaverien kanssa. Phil Lanzon, joo se heeppari, Tommy Denander ja entinen Heart Howard Leese mainitaan. Haiskahtaa hiteiltä.

Ja toden totta. Jos MSG olisi julkaissut tämän levyn vuonna 1987, vinyyli ei todellakaan olisi enää Mint. Nyt on. Standing On The Edge on täynnä kasariheviä. Sellaista joka nappaa mukaansa. Jos joisi, tämän kanssa kaatuisi tuoppi jos toinen. Nimibiisin riffistä tulee mieleen Dokken, välillä rokataan suorempaa AC/DC:n tyyliin. Kuuntele Chosen Few. Kunhan rokataan.

Leesen kanssa kirjoitettu Suppose To Do Now tuo mieleen MSG:n, sen paremman. Hammond on plus. Wanna Take A Ride on jotenkin teini. Sen olisin jättänyt levyltä pois. Nopea ja vahva Running Out Of Time on suotta jätetty levyn viimeiseksi. Sillä on kaikki ainekset avausraidaksi. Ja se on parempi kuin nyt ensimmäisenä kuultava Thy Will Be Done, joka on keskitempoinen albumiraita. Tämä levy on kuulkaas oikein hyvä.

Silläkin uhalla, että kohta jukratuttaa taas, aion kuunnella järjestyksessä vanhat McAuley Schenker Groupin levyt. Sopivat hyvin tämän albumin tunnelmaan. Vanhojen muistelu lienee ollut tämän kiekon perimmäinen tarkoitus.

Tero Honkasalo

Add a comment
Your name
Your email