Sorrowful Land – Faded Anchors Of The Past
Promotyyppi hokee:”Kuuntele, kuuntele, tämä on hyvä.” Kyllä, kyllä niin monta kuin suinkin kunnolla ehdin. Päivän haaste on, että kaikenlaista hyvää ilmestyy kovin runsaasti. Ihan kaikesta ei saa mitään sanottua, vaikka haluaisi. Toisista ei ole lisättävää toisten teksteihin.
Faded Anchors Of The Past on levy josta on pakko muutama sana kirjoittaa. Jo pelkästään sen takia, että Max Molodtsov on ukrainalainen ja hän on yhtä kuin Sorrowful Land. Kaveri on säveltänyt ja soittanut kaiken tällä levyllä. Teksteihin hän on saanut apuja levyllä vierailevilta solisteilta. Sattuneesta syystä levyn valmistuminen venyi. On äänitetty 2018-2022. Teos on loppuun asti hierottu ja viimeistelty. Se kuuluu.
Mietin pitkään miten tämä on niin tutun kuuloista. No okei, hetken ja sitten keksin. Saako naapurin tontille rakentaa? Ehkä Swallow the Sun voi ottaa evakon. Max menee samoissa mustissa ja syvissä vesissä kuin Härmän synkistelijät.
Kuten arvata saattaa, tyyliin kuuluu, että kappaleet ovat pitkiä ja raskaita. Onneksi eivät ole millään tapaa tylsiä. On kaikenlaisia koskettimia, jousia jne. tunnelmaa luomassa. Yksityiskohtia on runsaasti. Aika progea. Teokset pitävät kuulijan otteessaan kuin hyvä kirja tai leffa. Ei tätä malta jättää kesken. Laulajat pikemminkin murisevat ja korisevat. On sellainen aika. Pelottavia toki ovat. Eivät ole kuitenkaan millään tavalla ahdistavia, vaikka mielen syvimmissä sopukoissa asuvista painajaisista laulavatkin.
Ei sille mitään voi, että sävellykset ovat tyyliltään samankaltaisia. Onneksi solistit luovat jokaisesta omanlaisensa kauhukertomuksen. Faded Anchors Of The Past on upea kokonaisuus. Kuuntele, kuuntele, tämä on hyvä!
Tero Honkasalo