Exodus – Bonded By Blood
Nuorena miehenä ostin yleensä vinyylejä. Jostain kumman syystä tämän Exoduksen ensimmäisen hankin Hyvinkään Mikkiksestä kasettina. Samalta reissulta tarttui mukaan Celtic Frostin To Mega Therion. Tiedättehän:”Circle of Tyrants, uh!” Ei harmita, mutta kaduttaa. Kasettisoitinta ei nimittäin enää ole, kasetit ovat sentään tallessa.
Exodus oli tuttu Metal Forces -lehden sivuilta. Levyn (10/10) arvostelu lupasi vauhtia ja vaarallisia biisejä. Kyllähän moinen kelpaisi. Oli pakko saada. Ehkä LP oli loppu. Bändin solisti olisi kuulemma jonkin sortin poseeraajia puukottava hullu. Oikeasti. Paul Baloffilla oli vaikeuksia olla rikkomatta kaikkea. Kieltämättä meno on väkivaltaista. Päätä hakataan lavan reunaan ja eturivissä tapahtuu murhia. Baloffin rääkyminen on ainutlaatuista. Samaa voi sanoa Gary Holtin ja Rick Hunoltin kitaratyöskentelystä. Exoduksella oli thrashin kovimmat kitaristit. No, ehkä Dave Mustaine ja Chris Poland pääsivät lähelle.
Sen tarkemmin käymättä läpi levyn biisejä, tällä ei ole mukana kuin klassikoita. Jos Exodus olisi onnistunut yhtään paremmin levy-yhtiönsä valitsemisessa, ja levy olisi ilmestynyt ajallaan, thrash metallin Big 4 olisi erilainen. Vai olisiko jopa niin että ensin on Exodus ja vasta sitten Anthrax-, Metallica-, Megadeth- ja Slayer -nelikko? Minulle on. Oli miten oli, Bonded by Blood on asenteellisesti kaikkien noiden bändien debyyttejä kovempi. Kyllä, Killing Is My Business …And Business Is Good mukaan lukien. Musiikillisesti…no, jokaisella on varmaan oma mielipiteensä
Tero Honkasalo