Pain of Salvation – Remedy Lane Re:visited (Re:mixed & Re:lived)
The Perfect Element, Part I oli minulle ensimmäinen Pain Of Salvation -levy. Se on edelleen se rakkain. Vaan hieno on tämä sen jälkeen ilmestynyt Remedy Lanekin. Muistan edelleen kuinka selailin Keltaisen jäänsärkijän progelevyjä enkä oikein löytänyt mitään mielenkiintoista. Poikkeuksellisesti menin kysymään myyjältä josko olisi mitään vinkkiä antaa. Niku antoi tiskin takaa tämän levyn. En ollut seurannut bändiä hetkeen ja se oli päässyt yllättämään. Kiitin, raha vaihtoi omistajaa ja minä otin ensimmäisen bussin Espooseen. Kuuntelin levyä aikani, pidin kuulemastani ja sitten se jäi.
Nyt Remedy Lane saa uuden mahdollisuuden. Jens Bogren, joka työskenteli bändin kanssa BE- ja Scarsick -levyjen aikaan on kirkastanut soundia. Itse en kyllä aikanaan keksinyt levyn äänimaailmasta mitään moitittavaa. Daniel Gildenglöwin mielestä tämä uusi painos kuulostaa siltä mitä hänellä oli aikanaan mielessään. En minä kinaa. Kyllähän tämä vallan hienosti soi. Kaikki erottuu.
Ehkä, tämä saattaa nyt olla mielikuvaa, koska alkuperäinen CD on tuolla jossain, lauluosuudet kuulostavat nyt entistäkin paremmilta. Voi olla että olen väärässäkin. Jos väitän, että Daniel on yksi tämän päivän kovimmista solisteista, en usko olevani kovin paljon pielessä. Hänen äänensä on tunnistettava. Hänellä on tapansa tulkita kappaleensa. Kyllähän EMO-laulajat karjua ja kitistä osaavat, mutta Danielilla on äänessään oikeasti tunnetta. Tämä levy on paikoin omaelämäkerrallinen, ja kun hän laulaa keskenmenosta A Trace Of Blood -raidalla, on jokaisen vanhemman vaikea hallita tunteitaan. Tämä levy koskettaa, jos olet yhtään elänyt. Kakkoslevyllä kuullaan kaikki kappaleet yleisön edessä esitettyinä. Liveltä odotin enemmän. Suosittelen silti päivitystä.
Arvio on vuodelta 2016
Tero Honkasalo